Tänään meillä oli Snillen kanssa Piian yksäritunti. Olin vissiin eilen mennyt sittenkin liian rankasti, vaikka tarkoitus oli vain mennä askellajit kevyesti läpi, koska Snille tuntui tänään hieman jähmeältä ja kulki mielellään pitkänä. Päästiin kuitenkin hyvin menemään ja saatiin ihan kivojakin pätkiä paikoitellen.
Tehtiin paljon koko uraa pitkin työskentelyä, mutta myös ympyröillä. Snille tosiaan oli koko ajan hieman sellainen, että hakeutui mielellään pidempään muotoon ja alkuraveissa ja -laukassa kulkikin varsin pitkänä. Käynnissä sain sen paremmin työstettyä ylemmäs, mutta vähän jäi puolitiehen homma silti eli Snille ei ollut aivan parhaimmillaan. Töltti oli pääsääntöisesti puhdasta, mutta töitä sai tehdä sen eteen. Saatiin muutamat ihan kivat pätkät, mutta paras terä oli tänään poissa. Ravissa ja laukassa se kulki pitkänä kuin nälkävuosi, mutta ihmeen hyvin kasasi silti itsensä laukassa hitaammaksi ja pidemmäksi kun pyysin! Selvää kehitystä siis tapahtunut! Aikaisemmin se on tarvinnut hirmuisesti tukea laukan kokoamiseen, mutta nyt laukka nousee hyvin ja jää kootuksi ja hitaaksi, kunnes pyydän lisäämään ja pidentämään.
Päällimmäisenä tunnista jäi käteen se, että mun pitää olla tarkempi. Kaikki asiat olivat sitä, mitä Snillen kanssa aina olen tehnyt mutta jätän asiat hieman puolitiehen enkä vie loppuun asti. Tai ratsastan kyllä loppuun asti, mutta päästän jostakin vähän vapaammin enkä huolehdi että tosiaan tapahtuu näin vaan saatan hieman antaa olla. Lisäksi täytyy muistaa istua ja jäädä taakse odottamaan että hevonen pääsee mun edelle. Jään helposti paino eteen, jolloin Snille ei pääse nostamaan lapojaan ylös ja laskemaan takaosaa alle. Heti, kun muistan nostaa itseni ylös taakse, mutta samalla ratsastaa pohkeella eteen, nousee poni ihan eri tavalla ylös. Liian taakse ei kuitenkaan saa jäädä ettei jää liikkeestä liikaa jälkeen kun sitten kiihtyy vauhti. Tärkeintä on muistaa olla tarkempi ja vaatia loppuun asti! Ja joka ainoa kerta kun kentällä käyn.
Snille on kuulemma saanut mukavasti lisää tasapainoa siitä, mitä Piia on sen viimeksi livenä nähnyt. Olen täysin samaa mieltä asiasta. Snille on huomattavasti parempi ratsastaa ja siihen pystyy vaikuttamaan huomattavasti paremmin ja se vastaa pyyntöihin oikein. Nyt ollaan kuitenkin töltissä menty takapakkia siihen, että Snille jää helposti ravitahtiseksi ja pyrkii koko ajan raville, mutta luulen sen johtuvan siitä, että Snille on mennyt huimasti taas eteenpäin ja joutuu hakemaan tasapainoaan uudelleen ja on nyt vähän hukassa. Maastossa tätä ei esiinny kun päästään suoraa eteenpäin. Toisekseen asiaan vaikuttaa oma ratsastukseni ja se kuinka tarkaan vaadin asiat läpi ennen tölttiä. Nyt olen jälleen vähän päässyt lipsumaan, mutta tästä alkaa ryhdistäytyminen ja pitää ottaa aivot narikasta mukaan kentälle ;)
