Sirpan valmennus 26.6.

Tänään meillä oli vuorossa Sirpan valmennus pitkästä aikaa. Viime valmennus oli blogin tietojen mukaan tammikuussa,  joten oli jo aikakin päästä valmentajan silmien alle. Vallu oli kuulemma kehittynyt mukavasti eteenpäin, mikä oli mukava kuulla kun itsestä lähinnä tuntunut että mennään vain takapakkia. 

Vallu ei ollut alkuun mukavimmasta päästä ratsastaa vaan yritti olla joutumatta kunnolla töihin. Kunhan alkuun päästiin, alkoi ponikin tuntua vallan mukavalta! Olen kotona tehnyt paljon hidasta työskentelyä, mikä on hyvä asia, mutta olen vähän liiaksikin jämähtänyt samaan tempoon ja näin ollen Vallu on kehittänyt sitä ihan kivasta menosta itselleen uuden mukavuusalueen enkä mä ole sitten sitä yrittänyt saada muuttumaan kun tuntuuhan se ihan kivalta! Väärin.
Nyt meillä oli ongelmana se, että Vallu menetti samantien tasapainon ja tahdin kun pyysin sitä lisäämään vauhtia. Tämä korjaantui sillä, että haettiin Vallu kantamaan itse itsensä, erityisesti lapansa. Ympyrällä keskitemmossa väistättelin lapaa, jonka jälkeen lähdettiin suorilla hakemaan lisäystä. Alkuun Vallu oli hieman hukassa, mutta pikkuhiljaa se löysi tasapainon ja alkoi liikkua todella hyvin läpi koko selän! Nyt sitten on pikkusievistely kielletty ja etsinnässä joustavuus ;) Puolipidätteet ei välillä meinannut mennä ollenkaan läpi, mutta pienellä huomautuksella sain nekin toimimaan, joka taas paransi Vallun liikkumista. Käytänössä vain pieniä korjauksia ja fikauksia meidän menoon, kun Vallu muuten alkaa nyt olla tosi hyvä ja sillä on paljon lihaksia joilla se jaksaa ja pystyy suorittamaan parastaan.

Itselle vaikeinta on poistua mukavuusalueelta ilman että joku sanoo, että koitahan ratsastaa. Tiedän ja tiedostan ongelmakohdat, mutta en vaan saa yksin etsittyä oikeita työkaluja niiden ratkomiseen. Vaikka nytkin mulla on ollut ajatus oikeaan suuntaan, puuttui itseltä tarkkuus vaatia koko poni rehellisesti töihin eikä tyytyä ihan kivaan kulkemiseen. Nyt saatiin siis taas työkaluja, joilla päästään lyhyellä tähtäimellä eteenpäin ja saadaan töltti joustavammaksi. Laukkaa ja ravia edelleen pitää treenailla enemmän ympyröiden kautta niin ettei saa kaahottaa. Ravi oli tänään todella hyvää töltin työstön jälkeen, jolloin voidaan hakea ravissakin hakea enemmän joustoa isommalla energialla, mutta kotipuolessa pitää keskittyä treenaamaan ravia myös hitaampana lähinnä itseäni varten etten anna Vallun vaan vauhdilla juosta ravia vaan keskityn siihen, että se ravaa jokaisen askeleen kunnolla, jonka jälkeen voin ja mun pitää lähteä etsimään lisää elastisuutta ja energiaa raviin. Laukassa vähän sama homma. Vallun laukka kun tuppaa olemaan nelitahtista ja haluaisin siitä tasapainoisempaa ja puhtaasti kolmitahtista, jota pystyisi ratsastastamaan eikä vaan ns. kaahimaan.

Snillen kanssa pitää myös pitää tämä ajatus mielessä. EI liian kauaa samaa tempoa vaan joskus silloin tällöin pieni kurkkaus mukavuusalueen ulkopuolelle. Snillelle riittää vähempi mukavuusalueen ulkopuolella käynti kuin Vallulle, sillä haluan että Snillellä on hauskaa ja se tekee töitä positiivisella asenteella jatkossakin eikä niin että lähden puskemaan sitä nyt mukavuusalueen ulkopuolelle liikaa, jottei se ahdistuisi. Vaikken edes tiedä ahdistuisiko se siitä, mutta en halua ottaa riskejä kun ollaan jo niin hyvällä mallilla verrattuna lähtötilanteeseen. Lisäksi meillä ei ole kummoisiakaan tavoitteita, joten aikaa on paljon edetä pienin askelin.

Kuvapostaus: Virtahepo vauhdissa ja laidunfiiliksiä

Vallu pääsi tänään ensimmäistä kertaa uiskentelemaan tänä kesänä. Ponny oli hyvin innoissaan kuten aina, sillä Vallu rakastaa uimista! :) Lisäksi hepsut pääsivät hetkeksi laitumelle syömään ja siitähän riemu repesi! :D

Tässä kasa päivän kuvasaldoa - enjoy! ;)

Vallulla on hassu tapa tunkea koko nuppi veteen :D

Gaedingurin II-tason kilpailut 12.6.

Viikko sitten sunnuntaina herätyskello soitti 4.45 ja alkoi matka kohti Kuumaa, jossa oli Gaedingurin II-tason kilpailut. Vallun kanssa kilpailimme tällä kertaa kahdessa luokassa: V1 ja T1.

 Molempien luokkien lämmittelyssä Vallu oli todella rasittava. Se ei kuunnellut ollenkaan mitä siltä pyysin vaan pyrki  haahuilemaan omiaan. Maneesissa en saanut sitä ollenkaan kuulolle, kun häiriötekijöitä oli paljon sillä pienessä maneesissa oli paljon porukkaa. Ennen suoritusta pääsin kuitenkin menemään tienpätkällä niin, että sain Vallua hieman paremmin kuulolle.

Tölttiluokan suoritukseen sain koottu itseni ja Vallun niin, että olin jopa tyytyväinen suoritukseen! Suoritus ei mennyt vain hujauksessa jotenkin vaan keskityin ja muistin ratsastaa koko ajan. Hitaassa töltissä Vallu pysyi melko hyvin hitaana ja kuulolla, mutta lisätyissä osioissa mun olisi pitänyt olla tarkempi ja ratsastaa lisäys takaa eteen eikä vaan lisätä vauhtia, jolloin Vallu venyi turhan pitkäksi.

Nelikäynti meni hyvin pitkälti samalla tavalla kuin tölttiluokka. Kerrankin muistin rehellisesti ratsastaa enkä vain matkustellut mukana. Lisätyssä Vallu pääsi valahtamaan liian pitkäksi jälleen, mutta muista askellajeista suoriuduttiin mielestäni ihan kunnialla. Ravi oli ainoa, jossa tuli rikkoja, mutta puhtaisiin ravipätkiin olin tyytyväinen. Käynti oli harvinaisen hyvää, saimme siitä jopa 5 tuomareilta. Yleensä käynnin numero on ollut jotakin 4 pintaan, sillä Vallu tuppaa kiirehtimään eikä näin ollen lepää askeleessa ja rentoudu kunnolla.

 Molemmista suorituksista saatiin ihan meidän normaaleita pisteitä vastaavat pisteet eli vähän alle 5, joten olen hyvinkin tyytyväinen. T1 kisattiin ekaa kertaa tällä kaudella, joten pisteet olisivat voineet ollakin vähän jotain muuta ;) Erityisen tyytyväinen olin omaan ratsastukseeni, sillä usein mulle käy niin että "jäädyn" heti kun pitäisi alkaa tekemään suoritusta ja istuskelen vain koko suorituksen kyydissä. Tällä kertaa muistin ratsastaa koko suoritusta ja keskityin oikeisiin siirtymäkohtiin kun ne tuottavat välillä hieman päänvaivaa ;)

Seuraavan kerran kisaillaan SM-kisoissa Ypäjällä 8.-10.7!

Uralta pois ja ympyröille!

Pitkästä aikaa kuulumisia jälleen! Ensin lienee paikallaan varoittaa kuvapommista, sillä toteutin vihdoin ja viimein pitkäaikaisen haaveeni ja ostin itselleni järjestelmäkameran! Kameraksi valikoitui Nikon D3300 kahdella putkella: 25-55mm sekä 70-300mm. Nyt kelpaa kuvailla! :)

 Hepoille kuuluu oikein hyvää. Molemmat kehittyvät ratsastuksellisesti eteenpäin koko ajan. Vallun kanssa ollaan lähdetty treenailemaan ravia ja laukka enempi. Ravissa olen hakenut  vauhtia, jossa pystyn työskentelemään ympryröillä ilman että Vallu menettää tahdin ja rikkoo töltille. Alkuun tempon piti olla reippaampi, mutta pikkuhiljaa olen päässyt hidastamaan vauhtia Vallun säilyessä hyvässä muodossa ja tahdissa - ennen kaikkea tasapainossa. Laukka on raviharjoittelun myötä lähtenyt paranemaan itsestään. Viisikäyntisyyden takia Vallun laukka on helposti nelitahtista pienellä alueella kuten kentällä, mutta esim. tilavalla baanalla laukka muuttuu kolmitahtiseksi kun liikkeelle ja liikkumiselle on enemmän tilaa.

Lisäksi itselläni on paha tapa ratsastaa vain uraa pitkin käyntiä nopeammissa askellajeissa, johon postauksen otsikkokin viittaa :) Koin Snillen kanssa ahaa- elämyksen kun "uskaltauduin" pois uralta ympyröille ratsastamaan ravissa ja töltissä. Itselläni on nyt siis oma antamani kotiläksy ratsastaa muualla kuin uralla ;)

Tässä näkyy kuolaimen muotoilu - taempi uusi ostos, edessä oleva käytössä ollut normi kolmipala

Tänään Agrista mukaan tarttui Vallulle uudet kuolaimet - oliivirenkaiset kolmipalat. Olen jonkin aikaa Vallulle tällaisia miettinyt ja nyt sattui sopivasti Argissa olemaan, joten mukaanhan ne lähti ;) Tykkään erityisesti muotoillusta suuosasta, varmasti mukavampi suussa kun muotoilee suun muotoa eikä suupielissäkään nipistele kun on kiinteät renkaat. Nämä tuntuvat vakaammilta ja painavammilta kuin mitä Vallun normi kolmipalat on, mutta ajan kanssahan sen sitten näkee ;)

Pitihän kuolaimet päästä heti koetestaamaan ja ensikosketuksen perusteella jäävät käyttöön. Huomenna testaan niitä vielä maastossa ja katson sitten jäävätkö nämä vakituiseen käyttöön.

Vallu tuntui vakaammalta edestä näillä oliivirenkaisilla kuolaimilla. Yleensä se on todella epävakaa muodon ja tuntuman kanssa, mutta tänään se kulki lähes koko ajan vakaalla tuntumalla oikeassa muodossa. Se oli tänään harvinaisen hyvä ratsastaa ja sitä nimenomaan pystyi ratsastamaan ilman, että se jää hillumaan pohkeen taakse tai hakee alle kuolaimen. Vallu uskalsi tukeutua kuolaimeen ihan eri tavalla kuin aikaisemmin ja parani tätä kautta huimasti. Sen muoto oli paaljon rennompi ja avoimempi, jo ihan tämän postauksen kuvia katsoessa huomaa eron "normi kolmipalalla" ja oliivipäisellä kolmipalalla menoon. 

Töltissä sain myöskin Vallun kulkemaan muutamat todella hyvät pätkät, mutta helposti tyydyn siihen ihan kivaan, vaikka pitäisi vaatia ainakin silloin tällöin vielä vähän pidemmälle, kun tiedän että Vallu osaa ja pystyy siihen. Mutta kun olisi vain niiin helppoa jäädä mukavuusalueelle... ;)
Laukka oli tänään harvinaisen tasapainoista eikä Vallu pudonnut kuin kerran nelitahtiseksi vaikka laukattiin pienehköjäkin ympyröitä. Ravissa V alkaakin olemaan nyt aika hyvä ja tasapainoinen, mutta vauhtia saisi olla reilusti vähemmän. Lisää voimaa ja tasapainoa siis :)

 Snille kehittyy myös ratsuna eteenpäin koko ajan pikkuhiljaa. Käynnissä se kulkee nykyään pääsääntöisesti koko ajan kauniissa muodossa, oikein työskennellen. Vielä se saisi oppia venymään ja venyyttämään lisää, mutta on todella paljon eteenpäin jo se miten se nyt kulkee verraten vanhaan ja miettien kuinka hankalaa sille oli aluksi rentouttaa niska ja selkä, jotta on edes mahdollista venyyttää eteen alas.

Postauksen alkupäässä mainitsemani ahaa- elämys iski kun keksin yrittää Snillellä ensin töltissä ja sitten ravissa keskiympyrää. Töltissä Snilleltä luisti perä ulos ja se oli kovin epävakaan tuntuinen - suoruudesta ei ollut tietoakaan. Pikkuhiljaa parin kierroksen aikana sain sitä työstettyä hieman suoremmaksi ja kas kumma, Snille alkoi hakemaan pehmeämpää muotoa säilyttäen kuitenkin töltin hyvän rytmin.
Ravissa homma lähti rullaamaan nopeammin ja saatiin muutamat todella hyvät pätkät ravia keskiympyrällä. Snille uskaltautui venymään eteen alas pyöreäksi ja pehmeäksi sekä lähti taipumaan hyvin.

Mun täytyy nyt keskittyä Snillen kanssa tosi paljon siihen, että Snille taipuu ja suoristuu käynnissä, ravissa ja töltissä rehellisesti eikä niin, että perä lähtee luistamaan ja hevonen vetää niska liian jännittyneenä. Töltissä ongelma korostuu eniten, mutta olen lähtenyt ratkomaan asiaa ihan alkutekijöistä eli tölttiin lähdöstä. Ratsastan Snillen käynnissä todella hyväksi, jonka jälkeen kokoan sen töltille pikkuhiljaa niin että se pysyy rentona koko ajan. Mikäli se yrittää nostaa niskaansa ja jännittyä, pudotan kokoamisastetta hieman ja yritän uudelleen. Tämä on toiminut hyvin ja Snille on nopeasti lähtenyt hoksaamaan mitä siltä haen. Vieläkin se ensimmäiseksi tarjoaa niskaa ylös, mutta rentoutuu nopsaan takaisin. 

Viime kuulumispostaukseen viitaten; Keksin lyhentää jalustimiani reijällä, jolloin jalkani ovat paremmassa asennossa --> istuntani paranee --> saan Snillen kulkemaan pidempiä pätkiä kunnolla ilman että pakka hajoaa. Lisäksi olen kummasti oppinut ratsastamaan ravia ja laukkaa vaikka ne joku aika sitten tuntuivat erittäin vaikeilta askellajeilta ;)

Liike saisi venyä takaa paremmin vielä eteen, mutta pikkuhiljaa pikkuhiljaa :)

Töltissä Snille hakee helposti väärinpäin, mutta olen sitäkin lähtenyt työstämään.

 Loppuun vielä muutamat irtojuoksutuskuvat menneeltä viikolta ;)