Sunnuntain puuhista saittekin Vallun osalta vähän esimakua viime postauksessa, jossa oli kuvia, joiden välissä on tasan vuosi. Vuodessa ollaan kehitytty todella paljon ja yksi aika iso asia oli takaisin kankiin vaihtaminen, jolloin Vallun ratsastettavuus parani. Vallun ratsastettavuuden paranemisen myötä pystyin itse keskittymään paremmin itse ratsastukseen enkä siihen kuunteleeko V mua ja pystyin kehittymään ratsastajana ´helpommin´. Anonyymi kyselikin viime postauksen lopussa menenkö aina kangilla ja toimiiko Vallu enää normi kolmipalalla.
Tällä hetkellä menen pääsääntöisesti aina kangilla, koska Vallu hakeutuu paremmalle tuelle ja sen saa ratsastettua paljon paremmin oikein, kun kolmipalalla se tuppaa olemaan sellaista että hyvin mennään kun ponia kiinnostaa, muuten voi jarrut olla heikossa hapessa mikäli töitä vaaditaan eli poni lakkaa kuuntelemasta ja sitten menee koko homma sähläykseksi. Kangilla Vallu on paljon tasaisempi ja paremmin kuulolla koko ajan, toki välillä voi olla Vallulla päivä ettei oikein huvita, jolloin se kokeilee onko pakko eli kiirehtii, säätää ja sählää eikä oikein vastaa tai jos vastaa niin ylireagoi. Kolmipaloilla en sitä komboa saanut helposti purettua vaan Vallulla oli "ylivoima", mutta kangilla saan sen kyllä aina jossain kohtaan rauhoittumaan ja kuuntelemaan.
Vallullahan mentiin kangilla ilmesesti koko ajan siellä mistä sen ostin, koska oli vähän on-off- poni eli joku päivä kaahotti nokka pystyssä, seuraavana painui kuolaimen alle ja kolmantena toimi hetken jne... ja kankien kanssa se tasottui. Luulen että meillä vähän samaa tässä, kun V on kankien kanssa paljon tasaisempi ja mukavampi ratsastaa, se toimii silti myös kolmipaloilla kuten ennen eli ihan ok, mutta tuntuu että niillä Vallusta ei saa niin paljoa irti... En oikeen osaa selittää sitä tunnetta, mikä ero niissä on vaikka ero onkin aika iso :D
Mutta takaisin itse aiheeseen ;) Sunnuntaina oltiin Sannin kanssa ahkeria ja liikutettiin kaikki viisi ponia (Selma, Vallu, Mustikka, Cindy & Snille). Sannin hepsujen touhuamisista voitte lukea hänen blogistaan, kunhan ehtii sinne kirjustaa. Vallun kanssa ratsastin kentällä&tiellä, jotta saatiin viime postauksen kuvamateriaali ja Snillen juoksutin kahdella ohjalla kentällä.
Kaikista kuvista kiitos mahtavalle kuvaajalle eli Sannille! :D Vaikea valikoida parhaat kuvat tähän postaukseen, kun niin monikuva oli hieno ja onnistunut ;)
Vallu oli alusta asti yllättävän hyvä, ei harrastanut edes alkuun äläratsastamua- juttuja vaan oli heti kuulolla hyvin. Aloittelin kiemurtelemalla koko kenttää(, jonka muuten lanasin ihan itse; Toista kertaa ikinä mönkijän ratissa ja ekaa kertaa ikinä kenttää lanaamassa ja yksin, mutta hyvä siitä tuli ;D) hyväksi käyttäen pitkältä sivulta toiselle käynnissä ja keskityin siihen että, mulla ei ole kiire kääntää/ratsastaa suoraa/pysäyttää, kun välillä meinaa itseltä mennä koko ratsastus siihen että tavallaan kiirehdin kohti seuraavaa juttua enkä muista tarkkaan suorittaa sitä mitä olin tekemässä. Teen, mutten ajattele mitä olen tekemässä :D Pitäisi vaan muistaa tarkemmin keskittyä omaan tekemiseen; istun suorassa, käännän itseäni sekä hevosta enkä pelkästään joko itseäni tai hevosta, kuten mulle pakkaa vasemmassa kierroksessa käymään, jolloin esim. en saa Vallua käyntiä nopeammassa askellajissa kääntymään ympyrälle kunnolla vaan ympyrä karkaa vähän turhan isoksi. Vasen kierros on muutenkin itselle todella vaikea Vallun kanssa, kun roikun koko ajan sisäohjassa ja istun jotenkin vinossa, vaikka näytän suht suoralta, joten vaikea lähteä korjaamaan sitä. Meillä on todella selkeä kierros ero ja sen vuoksi pitäis yrittää mennä vaan vasempaan eli vaikeampaan paljon, mutta helposti huomaakin taas työskentelevänsä siinä helpommassa kierroksessa kuten sunnuntaina kävi.
Sunnuntaina kierrosero tuntui taas hirveältä, joten sen hetken kun kentällä olin, menin töltissä melkein koko ajan oikeaan kierrokseen. Vasemmassakin toki käynnissä taivuttelin hyvin ja hiukan tölttäilinkin. Vallu toimi tosi hyvin alusta alkaen ja pystyin ratsastamaan sitä kohti ´kisa´muotoa, kun se tuppaa olemaan liian syvässä muodossa askellajiratsastusta ajatellen, kun issikoiden ei tarvitse olla niin syvässä muodossa kuin esim. kouluratsut, mutta ajatuksena sama se että niska korkein kohta ja otsa eteen. :) Kentällä ratsastin Vallun vain kunnolla kuulolle ja hereille, jonka jälkeen siirryttiin tielle kurvailemaan.
 |
| Tässä aika hyvä, takajalat voisi olla paremmin alla ja niska aavistuksen ylempänä, mutta muuten aika passeli :) |
 |
| Tässä vähän liikaa ajatus eteenpäin :) |
Tiellä Vallu oli ensimmäisen pätkän ihan passitahtinen ja alkoi sähläämään, mutta sain sen kivasti takaisin kuulolle ja hommiin. Kaikki muut askellajit pelasi hyvin, mutta lisätty töltti oli vähän nihkeetä tänään ja meinasi valahtaa passitahtiseksi paikoitellen. Menin parit pätkät kaikkia askellajeja ja lopuksi oli pakko kokeilla onnistuuko töltti löysin ohjin ja onnistuihan se ;)
Sain Vallun menemään harvinaisen hyvin tiellä, kun usein se pakkaa olemaan sellaista että poni haluaisi kaahata ja itse haluaisin työskennellä. Hitaassa töltissä sain muutamat hyvät pätkät laadukasta ja hidasta tölttiä, jossa Vallu nosti itsensä kunnolla ryhtiin ja kantoi itsensä siinä ´kisa´muodossa. Täytyy vaan itse muistaa ratsastaa pohkeella ja istunnalla paljon ja tukea edestä ottamatta kuitenkaan liikaa ettei V jännity. Pitäisi löytää se kultainen keskitie tuen, pohkeen ja istunnan kanssa, mutta vaikeaa on varsinkin kun asiat ovat niin pienestä kiinni. Sentti suuntaan tai toiseen voi muuttaa koko hevosen liikkumatapaa täysin :D Vallu kun on vielä sellainen et asiat pitää tehdä just täsmälleen oikein, jotta se liikkuu kunnolla. Käyttää jokaisen tilaisuuden hyväksi, jotta pääsis vähän helpommalla ;) Silti sillä on paljon motivaatiota ja halua miellyttää ja tehdä yhteistyötä ratsastajan kanssa. Ei vaan oo helppo hevonen, kun aletaan vaatimaan muutakin kun puhtaita askellajeja... Mutta todella palkitsevaa kyllä kun hevonen ei ole se kaikista helpoin ja saa sen toimimaan!
Ravit, laukat, käynnit oli ihan perus hyviä tiellä. Niissä on kaikissa vielä kehitettävää, mutta mennään askellaji kerrallaan eteenpäin ;) Täytyy vaan muistaa ratsastaa niitäkin ajatuksena ylämäki, vaikka V tarjois vähän enemmän eteen. Vallullahan on hyvä ravi ja laukka nytkin, mutta niitä voi saada vielä paremmaksi tässä kun kehitytään pikkuhiljaa eteenpäin.
 |
| Tässä ihan passeli hidas töltti. Lavat voisi kantaa vielä vähän paremmin :) |
 |
| Tässä aavistuksen passitahtinen |
 |
| Löysin ohjin :) |
Snillen kanssa suunnattiin ilta-auringon paistaessa kentälle hommiin. Kahdella ohjalla juoksuttaminen on kyllä niin kätevä tapa treenauttaa hevosta, kun pystyy kaikki askellajit käymään läpi, vaatimaan hevoselta työskentelyä ja on parempi kontrolli mitä pelkällä liinalla ;)
Alkuun mulla oli tuo juoksutusliina kiinni varmuudeksi, mutta lopussa uskalsin jättää sen pois. Juoksuttelin Snillen kaikissa askellajeissa ja toimi hyvin mun alun sähläyksien jälkeen. Virtaa löytyi, mutta saatiin kavavoitua se aika hyvin työskentelyyn. Muutamat spurtit S otti ja yritti lähteä ympyrältä, mutta valitettavasti yrityksiksi vain jäi kun pystyin ohjaamaan sen takaisin ilman pysähdyksiä, kuten liinalla juoksuttaessa olisin joutunut tekemään. Suurimman osan aikaa S juoksi nätisti kaikissa askellajeissa. Tölttikin löytyi sieltä helposti ja nyt oli suht puhdas tahtikin. Tölttiä en pyytänyt kuin lyhyitä pätkiä sillä S vähän jännittyi siitä turhan paljon ja halusin pitää homman mahdollisimman rentona ja kivana vaikkakin työskentelemään poni joutui kunnolla.
Snille on nyt paljon lennokkaampi askelissaan kun saatiin etukengät ja se liikkuu paljon mieluummin nyt, joten ei ollut turhaa laittaa sille eteen kenkiä!
 |
| Tässä näkee kuinka löysällä tuo liina on eli se ei vaikuta hevoseen ollenkaan, ohjaus tapahtuu ohjilla, liinaa käytän vasta sitten jos Snille stoppaa ja kääntyy nenä kohti mua ja lähtee peruuttamaan :) |
 |
| Spurtti :D |
 |
| Tyylinäyte töltistä |
Onko joku lukijoista tulossa katsomaan Islanninhevosten SM-kisoja viikonloppuna?
