Tänään meillä oli vuorossa Sirpan valmennus pitkästä aikaa. Viime valmennus oli blogin tietojen mukaan tammikuussa, joten oli jo aikakin päästä valmentajan silmien alle. Vallu oli kuulemma kehittynyt mukavasti eteenpäin, mikä oli mukava kuulla kun itsestä lähinnä tuntunut että mennään vain takapakkia.
Vallu ei ollut alkuun mukavimmasta päästä ratsastaa vaan yritti olla joutumatta kunnolla töihin. Kunhan alkuun päästiin, alkoi ponikin tuntua vallan mukavalta! Olen kotona tehnyt paljon hidasta työskentelyä, mikä on hyvä asia, mutta olen vähän liiaksikin jämähtänyt samaan tempoon ja näin ollen Vallu on kehittänyt sitä ihan kivasta menosta itselleen uuden mukavuusalueen enkä mä ole sitten sitä yrittänyt saada muuttumaan kun tuntuuhan se ihan kivalta! Väärin.
Nyt meillä oli ongelmana se, että Vallu menetti samantien tasapainon ja tahdin kun pyysin sitä lisäämään vauhtia. Tämä korjaantui sillä, että haettiin Vallu kantamaan itse itsensä, erityisesti lapansa. Ympyrällä keskitemmossa väistättelin lapaa, jonka jälkeen lähdettiin suorilla hakemaan lisäystä. Alkuun Vallu oli hieman hukassa, mutta pikkuhiljaa se löysi tasapainon ja alkoi liikkua todella hyvin läpi koko selän! Nyt sitten on pikkusievistely kielletty ja etsinnässä joustavuus ;) Puolipidätteet ei välillä meinannut mennä ollenkaan läpi, mutta pienellä huomautuksella sain nekin toimimaan, joka taas paransi Vallun liikkumista. Käytänössä vain pieniä korjauksia ja fikauksia meidän menoon, kun Vallu muuten alkaa nyt olla tosi hyvä ja sillä on paljon lihaksia joilla se jaksaa ja pystyy suorittamaan parastaan.
Itselle vaikeinta on poistua mukavuusalueelta ilman että joku sanoo, että koitahan ratsastaa. Tiedän ja tiedostan ongelmakohdat, mutta en vaan saa yksin etsittyä oikeita työkaluja niiden ratkomiseen. Vaikka nytkin mulla on ollut ajatus oikeaan suuntaan, puuttui itseltä tarkkuus vaatia koko poni rehellisesti töihin eikä tyytyä ihan kivaan kulkemiseen. Nyt saatiin siis taas työkaluja, joilla päästään lyhyellä tähtäimellä eteenpäin ja saadaan töltti joustavammaksi. Laukkaa ja ravia edelleen pitää treenailla enemmän ympyröiden kautta niin ettei saa kaahottaa. Ravi oli tänään todella hyvää töltin työstön jälkeen, jolloin voidaan hakea ravissakin hakea enemmän joustoa isommalla energialla, mutta kotipuolessa pitää keskittyä treenaamaan ravia myös hitaampana lähinnä itseäni varten etten anna Vallun vaan vauhdilla juosta ravia vaan keskityn siihen, että se ravaa jokaisen askeleen kunnolla, jonka jälkeen voin ja mun pitää lähteä etsimään lisää elastisuutta ja energiaa raviin. Laukassa vähän sama homma. Vallun laukka kun tuppaa olemaan nelitahtista ja haluaisin siitä tasapainoisempaa ja puhtaasti kolmitahtista, jota pystyisi ratsastastamaan eikä vaan ns. kaahimaan.
Snillen kanssa pitää myös pitää tämä ajatus mielessä. EI liian kauaa samaa tempoa vaan joskus silloin tällöin pieni kurkkaus mukavuusalueen ulkopuolelle. Snillelle riittää vähempi mukavuusalueen ulkopuolella käynti kuin Vallulle, sillä haluan että Snillellä on hauskaa ja se tekee töitä positiivisella asenteella jatkossakin eikä niin että lähden puskemaan sitä nyt mukavuusalueen ulkopuolelle liikaa, jottei se ahdistuisi. Vaikken edes tiedä ahdistuisiko se siitä, mutta en halua ottaa riskejä kun ollaan jo niin hyvällä mallilla verrattuna lähtötilanteeseen. Lisäksi meillä ei ole kummoisiakaan tavoitteita, joten aikaa on paljon edetä pienin askelin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hei! :) Kiva kun olet eksynyt lukemaan blogiani! :) Toivoisin, että jätät kavion jälkesi kommenttiboxiin! :)) Parannus ehdotuksia & risuja ja ruusuja saa laittaa kunhan pysytään asiallisina ;) Myös postaus ehdotuksia saa heitellä aina tekstien loppuun :)) Antoisia lukuhetkiä! :)
Tv. Janina