Esiintymistä ja Snilleilyä

Lauantaina oltiin Vallun kanssa esiintymässä Porissa Satakunnan maaseutunäyttelyssä Issikkanäytöksessä muutaman muun kanssa. Meidän esitys oli raviradan etusuoralla, jota kurvailtiin edestakaisin.
Jänskäsin vähän Vallun traikkuun menoa kun ei olla pitkään aikaan kuljettu mihinkään ja usein silloin kyselee onko pakko. Nyt kuitenkin V juoksi suoraan traikkuun sisään kummassakin päässä kun kamu oli traikussa odottamassa!
Lämmittelyssä Vallu ei meinannut ensin kävellä ollenkaan, joten vähän mietin tuleeko tästä mitään, mutta ihan turhaan! Vallu oli koko esityksen ajan tosi hyvin kuulolla ja liikkui kuten halusin eikä pahasti yrittänyt muiden perään lähteä. Hitaan töltin meni oikeasti todella hitaassa vauhdissa, kantoi itsensä nätisti eikä mun tarvinnut tehdä selässä mitään suurta työtä! Lisätty töltti löytyi pienten alkurikkojen jälkeen hyvin. Alkuun V meinas vaan rikkoa laukalle, mutta ei tarvittu isoakaan korjausta kun poni tajus jujun juonen ;) Laukassa oli jarrut hukassa molempiin suuntiin, mutta kyllä se sitten jarrutti kun meinas aita lähestyä vauhdilla ;) Toiseen suuntaan päädyttiinkin melkein kaarteeseen ennenkuin sain laukan pois kun tarkoituksella hanatin vähän reilummin :D Tällä kertaa sain Vallun myös ravaamaan, kun aikaisemmissa esiintymisissä Vallu on käynyt liikaa kierroksilla rauhoittuakseen ravaamaan ja ravi oli kyllä harvinaisen hyvää ja ilmavaa!
Esiintymisen jälkeen jäätiin vielä radan reunalle, jotta yleisö sai tulla tutustumaan Issikoihin ja rapsuttelemaan otuksia. Vallu seisoi puoli nukuksissa kun sitä käytiin rapsuttelemassa siinä.
Olin kyllä tyytyväinen Valluun, kun suoritti niin hyvin ja kuunteli vaikka ajattelin et saattais kierrokset nousta kun ollaan raviradalla ja keskellä sitä oli kaiken maailman tivolihärpäkettä sun muuta. Kokonaisuudessaan esiintyminen meni hyvin, ohjelma meni loppua kohden vähän sekalaiseksi ja katsojillekin hankalammaksi katsoa varmaan, mutta harjoittelua ja hyvän mielen puuhaahan tämä on! :D

Perjantaina Piia tuli jälleen tsekkaamaan Snilleä mun kanssa. Mentiin melkein koko ajan pääty-ympyrällä, ensin haettiin Snille rennoksi taivuttelemalla sitä ympyrällä molempiin suuntiin. Mun pitää itse muistaa ajatella ulospäin, jotta Snille saa sisälle tilaa taipua. Sisäpohkeen pitää muistaa taivuttaa kunnolla. Snille on siitä kiva, että vastaa heti kun teen oikein. Vähän sitä jänskätti lehmät kentän vieressä, mutta jaksoi silti hyvin keskittyä muhun ja luottaa siihen ettei lehmät tule syömään sitä.
Töltissä lähdettiin hakemaan samaa taivutusta ja rentoutta, mutta silti puhdasta ja hyvää tahtia. Pätkittäin tuli todella hyvää tölttiä ja siellä ei kyllä ison liikkeen vuoksi pysty satulassa istumaan kevittämättä. Tällä kertaa pääsääntöisesti tahti pysyi puhtaana ja hyvissä pätkissä alkoi löytymään kunnon rytmi tölttiin, mutta välissä sitten haeskeltiin taas sitä hyvää pätkää.
Lopuksi mentiin uraa ympäri ja haettiin vähän venyytystä Snillen askeleeseen. Hirveästi se ei pystynyt venyyttämään toistaiseksi, mutta pystyi kuitenkin suhteellisen hyvin. Jälleen tässäkin tuli hyviä pätkiä ja niitä ei-niin-hyviä pätkiä, ei ne huonoja ollut, mutta ei myöskään hyvin pätkien veroisia.
Tästä jatketaan sitten eteenpäin töltin harjoittelua, tai lähinnä sitä että opin ratsastamaan sitä tölttiä ja istumaan kyydissä pomppimatta, Snille kun osaa kaiken mitä siltä vaan keksii pyytämään. Sen osoitti lopun todella hyvin suoritetut takaosakäännökset! ;)

Lentävä lihapulla ;)