Tänään mulla oli ratsitunti. Alkutunnista Vallu oli ihan sählä enkä mä löytänyt oikeaa istuntaa. Sitten siihen päälle vielä se, että mun keskittyminen oli alkuun hukassa ja Piia antamassa ohjeita. Olin siis kirjaimellisesti solmussa Vallun kyydissä. Yritin tehdä harjoitusta mitä treenattiin juuri sillä hetkellä eli päädyt kootussa/hitaassa käynnissä tai sellaisessa käynnistä mistä voisi lähteä hyvään hallittuun tölttiin. Kunta alkoi olla sellainen fiilis, että teki mieli lyödä hanskat tiskiin otinkin Vallun ympyrälle ja aloin tekemään samaa harjoitusta kuin Sirpan valmennuksessa. En ajatellut muuta kuin asentoani ja että hevosen piti kulkea hitaasti mua kuunnellen. Pikku hiljaa Vallu alkoi kuunnella paremmin ja lähdin koittamaan uralle takaisin. Otin aina muutamia kertoja Vallun takaisin ympyrälle, jos se ei malttanut kuunnella.
Kun aloitettiin tölttäämään, mä hukkasin taas itseni ja ponin kaahotti miljoonaa eikä meinannut tulla mitään. Jätin tölttäämisen ja otin Vallun kahdeksikolle, jossa ajattelin omaa asentoani jälleen. Sain Vallun toimimaan todella hyvin siinä kahdeksikolla. Se alkoi kuuntelemaan mua eikä välittänyt muista sekä väisti pohjetta ja istuntaa. Kaahaamattomuus on mulle ja Vallulle todellinen voitto, kun helposti kaikki menee vaan kaahaukseksi! :)
Kuva on sänkkäri kerralta eli ei liity tekstiin ;))
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hei! :) Kiva kun olet eksynyt lukemaan blogiani! :) Toivoisin, että jätät kavion jälkesi kommenttiboxiin! :)) Parannus ehdotuksia & risuja ja ruusuja saa laittaa kunhan pysytään asiallisina ;) Myös postaus ehdotuksia saa heitellä aina tekstien loppuun :)) Antoisia lukuhetkiä! :)
Tv. Janina